Kuumaa niin kuumaa...

Oli pakko heittää englanti romukoppaan koska aivot tuottaa tällä hetkellä niin maanisella tavalla tekstiä että ei millään ehdi kääntämään... tuosta tulikin mieleeni että kyllä se vähän riepoo kuinka nopeesti se fluent spoken english katoaa... tosin se tulee kyllä takaisin noin yhden oluen jälkeen. Huomaatteko mitä tarkoitan? Ei pysy ajatukset ollenkaan perässä ja vaihdan puheenaihetta noin joka kolmas sekunnin sadasosa. Tähän on syynä tällä kertaa se, että luin T:n reissublogia ja iski taas vaihteeksi niin hirveä matkakuume että sihisen tässä kuin saunan lauteilla. Sitten onneksi muistin että minähän olen Sipulin kanssa lähdössä kahdenkymmenenviiden päivän päästä matkaan! Ja siitä sitten lähtikin se idea, että pistän hieman taustatietoa tänne.

Me lähdetään siis elokuun viimenen päivä, se on sunnuntai. Lento lähtee 6:55 Helsinki-Vantaalta, suuntana on Frankfurt. Aikasin on siis lähdettävä kotoa, yöllä kolmen jälkeen. Meillä taisi olla tarkoituksena Sipulin kanssa valvoa se koko yö, siinähän ehtii vaikka baariin. Melkoinen kuningasidea, luulisin. Toisaalta, mitä järkeä on mennä nukkumaankaan, jos joutuisi kuitenkin heräämään yhdeltä? Pidetäänkö läksiäiset?

Frankfurtissa meillä on huikeat neljä tuntia aikaa eksyä, vaihtaa terminaalia, eksyä, palata alkuperäiseen ja tylsistyä. Tai nyt kun tarkistin niin virallisen aikataulun mukaan se on itseassa 4h 45min. Nykissä ollaan neljältä kyseisenä iltana paikallista aikaa, ja siinä sitten pitäisi selvitä maahantulomuodollisuuksista ja metrolla JFK:lta Manhattanille. Sinä iltana on muuten Labor Dayn aatto, joten tavallaan olis toivottavaa että ei kaaduttais kuolleina punkkaan heti kun saavutaan hostellille.

Labor Dayhän on siellä ihan pyhäpäivä, mut jotenkin mulla on sellanen tunne että ei nyki ehkä kuitenkaan ihan täysin hiljene. Saa nähdä ehdinkö mä sieltä sitten blogittaa, mut varmaan voisin antaa Sipulillekin käyttöoikeuden niin katsotaan saadaanko me tällä saralla mitään aikaiseksi.

Kuumottaa,

Laurenzia